Vartijan työ on keskeinen osa Suomen turvallisuusalaa, jossa vartijat toimivat erilaisilla sektoreilla, kuten tapahtumajärjestämisessä ja liiketilojen vartioinnissa. Heidän päätehtävänsä on varmistaa niin ihmisten kuin omaisuuden turvallisuus, mikä tekee heistä todellisia turvallisuuden asiantuntijoita. Vartijan työ ei rajoitu vain valvontaan, vaan vaatii myös laaja-alaista osaamista, kykyä hallita ilmapiiriä sekä nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin.
Vartijat ovat avainasemassa turvallisuuspalveluissa, ja heidän panoksensa on merkittävä erityisesti kriittisissä tilanteissa. Työ vaatii sitoutumista jatkuvaan kouluttautumiseen ja ammattitaidon ylläpitämiseen, jotta vartijat voivat vastata alati muuttuviin haasteisiin turvallisuusalalla.
Vartijan työ: tehtävät ja vastuut
Vartijan tehtävät ovat moninaisia ja vastuullisia. Pääasiallisesti vartijat vastaavat paikkojen valvonnasta sekä rikosten ennaltaehkäisystä. Vartijan vastuut ulottuvat häiriötilanteisiin puuttumiseen ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseen. Työskentely viranomaisten kanssa on olennainen osa vartijan arkea, jolloin tehokas yhteistyö on avaintehtävä.
Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alueella tarvitaan vahvoja turvallisuuspalveluja. Vartijat ovat usein ensimmäinen kontaktipiste, kun väkivallan uhka on läsnä, ja heillä on valmiudet toimia rauhoittavasti haastavissa tilanteissa. Vartijan tehtäviin saattaa kuulua myös tilanteiden dokumentointi ja raporttien laatiminen, mikä antaa tarkkaa tietoa mahdollisista riskeistä ja toimenpiteistä.
Työturvallisuuskeskuksen mukaan vartijan työ vaatii korkeaa ammattitaitoa. Rehellisyys, asiakaspalvelutaidot ja kyky tehdä päätöksiä itsenäisesti ovat tärkeitä ominaisuuksia. Turvallisuuspalvelut, kuten vahtimestari- tai arvokuljettajatehtävät, tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia erilaisissa ympäristöissä. Nämä tehtävät ovat erityisen tärkeitä, sillä 18,3% terveyden- ja sairaanhoitotyötä tekevistä on kokenut väkivaltaa työssään.
Turvallisuuspalvelut ja niiden merkitys
Turvallisuuspalvelut ovat keskeinen osa nykypäivän yhteiskuntaa, tarjoten ratkaisuja yleiseen turvallisuuteen ja uhkien tunnistamiseen. Vartijat, jotka toimivat näiden palveluiden toteuttajina, ovat samalla turvallisuusalan ammattilaisia, jotka varmistavat suojelun eri ympäristöissä. On arvioitu, että Euroopassa yksityisten turvallisuuspalveluiden toimeksiantojen määrä kasvaa vuosittain noin 4–6 prosenttia, mikä viittaa alan jatkuvaan kehitykseen.
Suomessa turvallisuuspalveluiden merkitys on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla. Vuonna 2008 maassamme oli yhteensä 91 359 toimeksiantoa vartioimisliiketoimintaan liittyen. Suurten tapahtumien aikana vartijoiden rooli korostuu erityisesti, sillä ne voivat ennaltaehkäistä häiriöitä ja turvata suurta yleisöä. Turvallisuusalan toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä asiakkaidensa kanssa, varmistaen, että kaikki mahdolliset uhkat otetaan huomioon ja käsitellään oikea-aikaisesti.
Vartijat toimivat erilaisten vuorovaikutustilanteiden hallitsijoina, mikä vaatii heidän suositeltavan koulutuksen ja voimankäytön tuntemisen. Alan ammattitaidon merkitys kasvaa, kun otetaan huomioon maassamme koetut väkivaltatilanteet, joiden ennaltaehkäisyyn ja hallintaan on panostettava. Täten, oikein kohdennettu turvallisuuspalvelu muodostaa järkevän investoinnin mihin tahansa organisaatioon.
Reilan kaltaiset yritykset tuovat lisäksi teknologisia ratkaisuja turvallisuuspalvelutuotantoon, mikä on yksi keino vastata alati muuttuviin tarpeisiin. Yhteiskunnan turvallisuusalueen kehittäminen ja vartijoiden roolin vahvistaminen muuttavat turvallisuusalaa ja sen tarjoamia uravaihtoehtoja tulevaisuudessa.
Vartijan rooli yhteiskunnassa
Vartijat ovat keskeisiä toimijoita yhteiskunnan turvallisuuden takaamisessa. Heidän tehtävänään on suojata julkisia tiloja, tapahtumia ja ihmisiä, mikä vaikuttaa suoraan turvallisuuden tunteeseen kansalaisten keskuudessa. Vartijan rooli ei rajoitu vain valvontatehtäviin; heidän panoksensa ylläpitää järjestystä ja rauhaa on olennainen osa yhteiskunnan toimintaa.
Suomessa on 28 vankilaa ja avovankilaa, joissa rikosseuraamuslaitoksen vartijat työskentelevät. Heitä on noin 1 350, ja heidän työnsä palkkaus vaihtelee kokemuksen mukaan, mutta vuonna 2023 keskimääräinen palkka ylityökorvauksineen oli noin 3,600 euroa kuukaudessa. Tämä palkkataso korostaa vartijan työn merkitystä ja arvostusta turvallisuusalalla.
Vartijan rooli yhteiskunnassa ilmenee myös väkivallalta suojautumisessa. Yli 2 500 tapausta vuodessa liittyy vartijoihin kohdistuneeseen väkivaltaan, ja joka neljäs yksityisen turvallisuusalan toimija on kokenut fyysistä väkivaltaa työtehtävissään. Tästä syystä vartijat tarvitsevat vahvoja valmiuksia ja koulutusta tilanteiden hallitsemiseksi. Väkivallan kokemisen riski vaihtelee työpaikan mukaan, ja erityisesti kauppakeskuksissa ja sairaaloissa työskentelevät vartijat ovat alttiimpia vaaratilanteille.
Kokonaisuudessaan vartijan rooli on keskeinen osa yhteiskuntaamme. Heidän työnsä edistää turvallisuutta ja luottamusta, ja ilman heitä monien julkisten tilojen ja tapahtumien järjestäminen olisi haasteellista. Ymmärtäminen siitä, kuinka tärkeä osa vartijat ovat yhteiskunnan turvallisuusjärjestelmässä, auttaa herättämään arvostusta heidän työtään kohtaan.
Työturvallisuuskeskuksen julkaisut ja ohjeistukset
Työturvallisuuskeskus tarjoaa tärkeää tietoa vartijoiden tueksi väkivalta- ja voimankäyttötilanteissa. Sen julkaisut sisältävät käytännönläheisiä oppaita, jotka auttavat arvioimaan riskejä ja varmistamaan työympäristön turvallisuuden. Ohjeistukset tarjoavat vartijoille selkeitä toimintakäytänteitä, jotka on suunniteltu vastaamaan työpaikkaväkivallan eri ilmenemistapoja.
Työturvallisuuskeskuksen julkaisut käsittelevät muun muassa:
uhkaavaa käyttäytymistä ja sen tunnistamista
komplisoitumista sähköisissä viestimissä
fyysisen väkivallan erilaisia muotoja
Oppaat ovat saatavilla maksuttomina pdf-julkaisuina, mikä helpottaa niiden käyttöä ja jakamista. Ohjeistusten säännöllinen päivittäminen varmistaa, että ne vastaavat alan kehittyviä tarpeita. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon työpaikkaväkivallan lisääntyminen ja muuttuvat työympäristöt.
Koulutusvaatimukset vartijalle
Vartijan koulutus muodostaa perustan turvallisuuden asiantuntijuudelle, mikä on elintärkeää tämän alan kasvavassa vastuu- ja vaateympäristössä. Vartijaksi pääsemiseksi vaaditaan vahva perustaito ja tutkinto. Vartijan kortti edellyttää 120 tunnin koulutusta, kun taas järjestyksenvalvojan asemaan pääsemiseksi tarvitaan 40 tunnin koulutus. Koulutusohjelmat sisältävät usein säännöllistä kertauskoulutusta, joka varmistaa, että vartijat pysyvät ajan tasalla alan vaatimuksista ja käytännöistä.
Kortti- ja tutkintovaatimukset
Korttivaatimukset ovat keskeisiä, sillä ne määrittelevät, minkälaisen koulutuksen ja kokemuksen henkilöltä vaaditaan. Vartijoiden edellytetään saavuttavan riittävä koulutustaso, jotta he voivat suorittaa tehtäviään tehokkaasti ja turvallisesti. Vaikka valtaosa vartijoista uskoo, että heidän koulutuksensa on riittävää alan tarpeille, on havaittavissa, että monet kokevat työn vaatimusten ja palkkatasojen olevan epäsuhdassa. Tämä korostaa koulutuksen ja käytännön tietotaidon kehittämisen tarvetta.
Koulutuksen laatu ja kesto
Koulutuksen laatu vaihtelee eri ohjelmien ja toimijoiden välillä. Vuoden 2017 lainsäädännön myötä on tullut esille tarve pidentää koulutusjaksoja ja parantaa koulutuksen sisältöä, erityisesti voimankäytön ja kriisitilanteiden hallintaan liittyvissä asioissa. Koulutuksen ja arviointimenettelyjen kehittäminen on tärkeää, jotta vaatimuksia voidaan nostaa ja varmistaa, että vartijat ovat riittävän valmistautuneita työelämän haasteisiin. Erityisesti tilapäisten vartijoiden koulutuksessa on nähtävissä parantamisen varaa.
Väkivalta- ja voimankäyttötilanteet: ennaltaehkäisy ja reaktiot
Väkivallan ja voimankäytön ennaltaehkäisy on olennainen osa vartijan työtä. Koulutus ja ammattitaito auttavat vartijoita reagoimaan tehokkaasti kriisitilanteisiin. Vartijoiden velvollisuus on käyttää voimankäyttöä vain äärimmäisissä olosuhteissa, ja heidän koulutuksensa kattaa tärkeät lain mukaiset periaatteet, kuten rikoslaki ja laki yksityisistä turvallisuuspalveluista.
Menettelytavat kriisitilanteissa
Kriisitilanteet vaativat selkeää ja johdonmukaista lähestymistapaa. Vartijat koulutetaan muun muassa seuraaviin menettelytapoihin:
Käyttämään voimankäyttövälineitä, kuten käsirautoja ja patukoita, vain tarpeen mukaan.
Arvioimaan vaaratekijöitä, kuten kohdehenkilön fysiikkaa ja ympäristön olosuhteita.
Toimimaan rauhoittavasti ja tehokkaasti väkivallan tai uhkien myötä.
Koulutuksessa käsitellään myös kaasusumutinten käyttöä erilaisine kyynelkaasun muotoineen ja ampuma-aseiden turvallista käyttöä. Ammattilaisilta vaaditaan erityisiä taitoja ja vähintään tietty määrä harjoituksia ennen kuin he saavat käyttää voimankäyttövälineitä.
Vartijatyön haasteet ja tulevaisuus
Vartijatyössä esiintyy useita kohokohtia, joiden vuoksi on tärkeää tarkastella vartijatyön haasteita ja tulevaisuutta. Julkinen kritiikki, joka kohdistuu turvallisuusalan ammattilaisiin, voi luoda epävarmuutta heidän työssään. Työntekijät kokevat usein uhkaa, mikä vaikuttaa heidän sitoutumiseensa ja motivaatioonsa. Koulutusohjelmat, kuten 120-tuntinen vartijakoulutus, ovat saaneet osakseen kritiikkiä, sillä niiden on havaittu olevan liian lyhyitä kattamaan vartijatyössä tarvittavat oikeudelliset ja käytännön taidot.
Turvallisuusalan kehityksessä on jo havaittu tarpeita lisäkoulutukselle ja tiukemmille säädöksille. Vartijoiden juridinen asema on kehittynyt, mutta ympäristömuutokset rajoittavat toisinaan heidän kykyään toimia tehokkaasti. Koulutusvaatimusten parantaminen on avainasemassa alalla työskentelevien ammattilaisten osaamisen lisäämisessä. Työnantajien tulisi ottaa vakavasti ehdotukset, jotka korostavat esimerkiksi intranetin käyttöä viestinnässä ja kehitys keskusteluissa, jotta työntekijöiden sitoutuminen ja työhyvinvointi paranevat. Tämä voi johtaa parempaan työilmapiiriin ja vähentää henkilöstövuorottelua.
Tulevaisuus tuo mukanaan haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Uudet teknologiat voivat muuttaa vartijatyön käytäntöjä ja tehostaa turvallisuuden hallintaan liittyviä prosesseja. On ratkaisevan tärkeää seurata alan lainsäädännön muutoksia ja varmistaa, että vartijoilla on tarvittavat tiedot ja taidot menestyäkseen muuttuvassa työympäristössä.
Vartijan työympäristöt
Vartijat työskentelevät monenlaisissa ympäristöissä, mikä vaikuttaa heidän työtehtäviinsä ja vaatimuksiinsa. Vartijan työympäristöt vaativat erilaisia taitoja ja lähestymistapoja, joissa asiakaspalveluosaaminen ja hyvän paineensietokyvyn hallinta ovat keskeisiä. Työpaikkaesimerkit vaihtelevat ostoskeskuksista teollisuuslaitoksiin ja vankiloihin, mikä tuo monipuolisuutta vartijan tehtäviin.
Työpaikkaesimerkkejä
Ostoskeskukset: Vartijoiden tehtävänä on ennaltaehkäistä varkauksia ja varmistaa asiakkaiden turvallisuus.
Sairaalat: Vartijat valvovat potilaiden ja henkilökunnan turvallisuutta, mukaan lukien kulunvalvonta ja turvatarkastukset.
Teollisuuslaitokset: Vartijat varmistavat, että työpaikalla noudatetaan turvallisuusmääräyksiä ja estävät mahdolliset häiriötilanteet.
Vankilat: Vartijat huolehtivat vankien turvallisuudesta ja valvovat vankilan toimintaa.
Erilaiset työtehtävät
Vartijan työtehtävät voivat vaihdella huomattavasti ympäristön mukaan. Tehtäviin kuuluu muun muassa:
Omaisuuden suojaaminen: Vartijat valvovat alueita ja estävät omaisuuden vahingoittumisen.
Kulunvalvonta: Vartijat hallitsevat pääsyä eri alueille, varmistamalla, että vain valtuutetut henkilöt pääsevät sisään.
Turvatarkastukset: Vartijat toteuttavat tarkastuksia estääkseen vaarallisten esineiden ja aineiden pääsyn alueelle.
Asiakaspalvelutehtävät: Vartijat ohjaavat vierailijoita ja tarjoavat apua tarvittaessa.
Yhteistyö vartijoiden ja asiakkaiden välillä
Yhteistyövartijoiden ja asiakkaiden välillä on keskeinen osa turvallisuuspalveluiden tehokkuutta. Tämä yhteistyö mahdollistaa turvallisuuskysymysten tunnistamisen ja ratkaisujen kehittämisen yhteisvoimin. Asiakkaat voivat jakaa huoliaan, tarpeitaan ja havaintojaan, mikä auttaa vartijoita ennakoimaan mahdollisia ongelmatilanteita.
Työsuojelun yhteistoiminta edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta. Vartijoiden työssä tämä ilmeni erityisesti asiakassuhteissa, joissa asiakkailta tuleva palaute ja tiedon jakaminen auttavat parantamaan palvelun laatua. Yrityskohtaiset kirjalliset toimintaohjeet tarjoavat vartijoille selkeät suuntaviivat asiakaspalvelun toteuttamiseen.
Vartijoiden on oltava tietoisia turvallisuuden eri osa-alueista. Fyysinen ja henkinen turvallisuus, tapaturmavaarat sekä työn kuormittavuus ovat asioita, joita käsitellään työsuojelun yhteistoiminnassa. Yhteistyön myötä voidaan parantaa työntekijöiden työkykyä ja taata turvalliset työolot kaikille osapuolille.
Paikalliset ja kansalliset turvallisuusmääräykset
Vartijat toimivat tiukasti paikallisten ja kansallisten turvallisuusmääräysten mukaan. Nämä säädökset määrittävät vartijoiden toimintarajat ja velvoitteet, mikä on ensiarvoisen tärkeää turvallisuuden varmistamiseksi. Turvallisuusmääräysten noudattaminen ei ainoastaan suojaa vartijoita itseään, vaan myös heidän asiakkaitaan.
Turvallisuusmääräykset ovat jatkuvassa kehityksessä, mikä vaatii vartijoilta säännöllistä koulutusta ja ajan tasalla pysymistä. Vartijat saavat tietoa paikallisista säännöistä sekä kansallisista määräyksistä, joista voidaan mainita esimerkiksi:
Kotimaisten lakien ja sääntöjen tuntemus
Käytännön soveltaminen eri tilanteissa
Viestintä viranomaisten kanssa turvallisuustilanteissa
Asiakkaiden turvallisuus riippuu pitkälti vartijoiden kyvystä soveltaa ja noudattaa näitä turvallisuusmääräyksiä. Siksi jatkuva koulutus ja ohjeistus ovat välttämättömiä. Vartijoiden on oltava tietoisia niin paikallisista kuin kansallisista turvallisuusmääräyksistä, jotta he voivat toimia tehokkaasti ja turvallisesti.
Viranomaisvalvonta turvallisuusalalla
Viranomaisvalvonta on keskeisessä roolissa turvallisuusalalla, erityisesti yksityisten turvapalveluiden toiminnan valvonnassa. Poliisi, valvontaviranomainen, vastaa tärkeistä lupien myöntämisestä ja perumisesta sekä alan sääntelyn ohjaamisesta. Tämä varmistaa, että kaikki turvallisuusalan toimijat noudattavat lakeja ja sääntöjä, jotka määrittävät heidän roolinsa ja vastuunsa.
Poliisin rooli ja haasteet
Poliisin rooli turvallisuusalan valvonnassa on monimutkainen ja vähintään yhtä haasteellinen. Yhteensä noin 64 000 lisenssiä liittyy yksityiseen turvallisuussektoriin, ja niiden joukossa on yli 35 000 järjestyksenvalvojaa ja lähes 17 000 vartijaa. Koulutus, tarkastukset ja valvonnan laatu ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat alan ammattilaisten pätevyyteen.
Aikaisemmat tutkimukset ovat paljastaneet, että turvallisuusalan ammattilaiset, mukaan lukien poliisi, kohtaavat työssään korkeita väkivallan riskejä. Erityisesti nuorten ja vartijoiden vuorovaikutukseen keskittyneet tutkimukset ovat osoittaneet, että lähes 30 % nuorista on joutunut vartijoiden kontrolliin kuluneen vuoden aikana. Tällaiset tilastot korostavat tarvetta valvonnan parantamiselle ja koulutuksen kehittämiselle.
Viranomaisvalvonnassa on havaittu puutteita, jotka vaikuttavat turvallisuusalan toimintaan. Esimerkiksi väkivaltaisten tapahtumien osalta tutkimus on keskittynyt enemmän poliisin toimintaan kuin yksityiseen turvallisuuteen. Kiinnostavaa on, että havaintojen mukaan noin 14 % kaikista rikosilmoituksista, jotka koskevat turvallisuusalan ammattilaisia, liittyy väkivaltaan. Tämä osoittaa, että alalla on kriittisiä kehityskohteita, joiden parantamiseen on syytä keskittyä.
Uusien teknologioiden vaikutus vartijan työhön
Uudet teknologiat ovat muuttaneet merkittävästi vartijan työtä, erityisesti turvallisuusteknologia, joka mahdollistaa paremman reagoinnin erilaisiin tilanteisiin. Vartijoiden on hallittava laaja valikoima teknisiä työkaluja, kuten videotarkkailua ja liiketunnistimia, jotka parantavat tilannekuvan hallintaa. Tällaiset innovaatiot jopa lisäävät työn turvallisuutta ja tehokkuutta.
Turvallisuusteknologia ja sen hyödyntäminen
Ammattitaitoisten vartijoiden osaaminen muuttuu jatkuvasti uusien teknologioiden myötä. Turvallisuusteknologia ei ainoastaan paranna reaktioaikaa häiriötilanteissa, pilkkoo tiedon saatavuutta ja analysointia, vaan se myös nostaa vartijoiden asiantuntevuutta. Esimerkiksi videotarkkailun avulla vartija voi valvoa useita alueita samanaikaisesti ja tunnistaa mahdolliset uhat jo ennen niiden eskaloitumista.
Vartijoiden on myös tärkeää ymmärtää, kuinka uudenlaiset laitteistot ja ohjelmistot voivat integroitua osaksi heidän päivittäistä työtään. Kun teknologia kehittyy, myös vartijalle asetettavat vaatimukset muuttuvat. Osaamisen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä, jotta vartijat voivat hyödyntää tehokkaasti kaikkia käytössä olevia turvallisuusteknologioita.
Vartijan työ ja sen tulevaisuuden näkymät
Vartijan työn tulevaisuus näyttäytyy monitahoisena, kun turvallisuusala kehittyy ja muuttuu. Digitalisaatio tuo tullessaan uusia haasteita, jotka edellyttävät vartijoilta päivän mukana pysymistä niin teknologian kuin toimintatapojen osalta. Työtehtävien vaatimukset päivittävät jatkuvasti taitojen kirjoa, ja tämä prosessi korostaa koulutuksen laatua ja merkitystä.
Yhteistyö asiakkaiden kanssa tulee tulevaisuudessa entistä tärkeämmäksi osaksi vartijan työtä. Vartijoiden odotetaan toimivan tehokkaasti nopeasti muuttuvissa tilanteissa, jolloin viestintä- ja yhteistyötaidot nousevat keskiöön. Tehokas turvallisuus perustuu paitsi vartijoiden ammattitaitoon, myös asiakkaiden ja muiden sidosryhmien vuorovaikutukseen.
Etelävartiointi, yksi Suomen vahvimmista yrityksistä, on osoittanut esimerkillistä kehitystä alallaan, kuten voittamalla turvallisuustarkastuspalveluiden kilpailutuksen Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudelle. Tällaiset saavutukset vahvistavat koko turvallisuusalan tulevaisuuden näkymiä, joissa yhä enemmän panostetaan asiakaslähtöisiin ratkaisuihin ja työntekijöiden hyvinvointiin.
Comments